Arkkitehdiksi sodan varjossa (Rakennustieto Oy 1994) on Asko Salokorven haastattelukokoelma arkkitehtuurin opiskelusta 1940-luvulla.
Millaista oli tehdä töitä ja opiskella sodan vuosikymmenellä? Mikä oli opettajien ja sankariarkkitehtien vaikutus? Millaisena tuolloin uransa aloittaneet näkevät kättensä jäljen? Arkkitehtien haastatteluista piirtyy kuva yllättävän kansainvälisestä ja optimistisesta kaudesta. Sodasta huolimatta oman ammatin kehitystä seurattiin tarkasti: Frank Lloyd Wright, Le Corbusier ja Alvar Aalto olivat tunnettuja ja kiisteltyjä hahmoja. Mikä oli arkkitehtuurin asema, kun kansainvälinen modernismi sai väistyä kotoisen regionalismin ja aineellisen niukkuuden tieltä? Mitä säilyttämisen arvoista jäi 40-luvusta? Arviot omista ja aikalaisten töistä ovat kriittisiä, mutta eivät tuomitsevia. Asko Salokorpi toteaakin lopuksi, ettei “50-luvun kulta-aikaa’ olisi voinut olla ilman edeltävää suvantoa, kypsymisvaihetta. Se vaihe oli tietysti 1940-luku. Silloin tarkistettiin asennetta kansainväliseen modernismiin ja otettiin siihen soveliasta etäisyyttä.”
– Asko Salokorpi, Arkkitehdiksi sodan varjossa: 1940-luvulla opiskelleiden haastattelu (Rakennustieto Oy, 1994), kirjan takakansiteksti
Kirjan teksti on suomeksi. Kuvituksena on pieniä mustavalkoisia arkkitehtuuripiirustuksia.
Myynnissä oleva kappale on siistissä kunnossa. Sivut ovat puhtaat vailla merkintöjä. Liimasidos on ehjä. Kansissa on hylly- ja käyttökulumaa ja jonkin verran haalistumaa. Takakannessa on vanhan hintalapun jälkiä.