Arvorakennusten arkkitehti: Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana (Parvs 2020) on Teppo Jokisen laatima upea elämänkerta monella tavalla vaikutusvaltaisesta arkkitehdista. Kirja luo kattavan kuvan Nyströmin elämästä, urasta ja tuotannosta, johon kuuluu sekä Säätytalon, Kansallisarkiston ja Helsingin yliopiston Rotunda-osan kaltaisia merkkirakennuksia että tuntemattomampia arkkitehtuurin taidonnäytteitä. Gustaf Nyströmin uraa opettajana ja restauroijana koskevat artikkelit on kirjoittanut Anna Ripatti.
Kirjan loppuun on koottu myös tiivistelmä Nyströmin elämänvaiheista, kattava työluettelo sekä sanasto alan erikoistermeistä. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Helsingin yliopiston taidehistorian professori Ville Lukkarinen.
Kirjassa on suomenkielinen teksti ja erittäin runsas ja havainnollinen kuvitus, joka koostuu sekä Nyströmin arkkitehtuuripiirustuksista, arkistovalokuvista sekä Patrik Rastenbergerin kirjaa varten ottamista uusista arkkitehtuurivalokuvista.
Mutta on jotain suurta ajatuksessa, että jos me ihmiset voisimme työskennellä lopullisen rauhan, tasa-arvon ja veljeyden hyväksi, voisimme – (ainakin vähäisessä määrin) – itse myötävaikuttaa niihin. Tässä näen kulttuurin voiton. Kulttuuri on se panos, jonka ihminen antaa suureen, alati jatkuvaan luomistyöhön – mutta lopullinen voitto – se on täydellisyys, siunauksellisuus.
– Gustaf Nyströmin muistiinpano vuodelta 1915 Teppo Jokisen kirjassa Arvorakennusten arkkitehti: Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana (Parvs 2020), s. 186
Gustaf Nyströmin arkkitehtiuraan voi tutustua myös Arkkitehtuurimuseon esittelysivulla.
Gustaf Nyström (1856–1917) oli aikansa näkyvimpiä suomalaisia arkkitehteja, jonka suunnittelemat arvorakennukset ovat useimmille tuttuja. Säätytalo, Kansallisarkisto, Helsingin vanha kauppahalli ja monet komeat pankki- ja yliopistorakennukset ovat Nyströmin tuotannon kestävää ydintä.
Nyströmin menestystä julkisten ja yksityisten rakennuttajien parissa siivitti kaupunkielämän muutos mutta myös arkkitehdin omat avut. Nyström oli työteliäs täydellisyyden tavoittelija, joka uudisti rakennustekniikkaa ja materiaaleja kansainvälisten mallien mukaan. Vaikka hän kulki uuden etsinnän eturintamassa, hänen suunnittelemiaan ”vanhanaikaisilta” näyttäviä rakennuksia on nykyisin vaikea mieltää aikansa ”uutena” arkkitehtuurina. Nyströmin jälkimaineeseen vaikutti myös se, että Suomen johtavana arkkitehtuurin opettajana hän kasvatti koko 1900-luvun alun nuoren arkkitehtipolven.
Taidehistorioitsija Teppo Jokisen laatima elämäkerta antaa ajantasaisen arvion Gustaf Nyströmin elämäntyöstä ja luo samalla uutta näkökulmaa koko arkkitehtuurimme historiaan.
– Arvorakennusten arkkitehti: Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana (Parvs 2020)