Ihon silmät – Arkkitehtuurin eksistentiaalinen ja ruumiillinen viisaus (Ntamo, 2016) on Juhani Pallasmaan essee arkkitehtuurikokemuksen moniaistisuudesta.
Tarkoituksenani ei ole ilmaista konservatiivista kantaa nykytaiteen tilasta (…) Haluan ainoastaan sanoa, että asitimellisessa maailmankokemuksessamme on tapahtunut muutos, joka heijastuu selvästi myös taiteessa ja arkkitehtuurissa. Jos pyrimme siihen, että arkkitehtuurilla on emansipoiva ja parantava rooli – sen sijaan että se voimistaisi eksistentiaalisen merkityksen rapautumista – meidän on pohdittava niitä moninaisia vaivihkaisia tapoja, joilla arkkitehtuuri on sidoksissa aikansa kulttuuriseen ja mentaaliseen todellisuuteen.
– Juhani Pallasmaa, Ihon silmät – Arkkitehtuurin eksistentiaalinen ja ruumiillinen viisaus (Ntamo, 2016), lainaus kirjan takakansitekstistä
Kirjan teksti on suomeksi. Teoksen on kääntänyt vuonna 1996 julkaistusta englanninkielisestä alkutekstistä Eyes of the Skin: Architecture and the Senses Kirsi Heininen-Blomstedt.
