Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta – Suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentumisessa 1960-luvulla on Johanna Hankosen vuonna 1994 valmistunut väitöskirja. Tutkimus selventää 1960-luvun rakennemuutoksen taustoja ja vaikutuksia asuinympäristöömme. Kuinka asuinympäristömme muotoitui lähiöiksi ja ostoskeskuksiksi? Kuinka elementtirakentaminen suuntasi asuntotuotantoa? Miten maitokaupoista tuli automarketteja? Miten liikennetekninen ajattelu murtautui kaupunkisuunnitteluun? Millaiseksi aluerakentamisen ja asuntopolitiikan yhteys lopulta osoittautui?
Tehokkuus, ideologiana merkitsi pyrkimystä yksinkertaistaa rakentamisen prosessia, ja tällöin yleinen periaate korvasi satunnaisiksi tulkittuja yksittäisiä käytäntöjä ja paikallisia traditioita. Yleisimmän imperatiivin, tehokkuuden, nimissä myös lainsäädäntöä voitiin tulkita joustavasti, ja siinä, missä maan tapa korvasi lain kirjaimen, tehokkuuden tavoittelun ensisijaisuus syrjäytti perinteistä arkkitehtisuunnittelua erityisesti asuinrakennusten ja asuinympäristön suunnittelussa. Suunnittelujärjestelmä erotti arkkitehdin kyvyt ja aidot asunnontarvitsijan toiveista.
— Johanna Hankonen, Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta, Epilogi, s. 480.
Kirjasta voi lukea HT Markus Laineen asiantuntevan arvion Yhdyskuntaseuran julkaisemassa Yhdyskuntasuunnittelu-lehdestä. Arvio löytyy sivulta www.yss.fi/journal/lahiot-ja-tehokkuuden-yhteiskunta-1994/.
Myynnissä oleva kappale on hyvässä kunnossa. Kansissa on aivan pientä hyllykulumaa ja sivujen reunoilla on hienoista kellastumaa. Sidos on ehjä.