Arkkitehtina Suomessa: uusi kirja Grahn, Hedman & Wasastjerna -toimistosta 05.09.2020 – Posted in: Book Thoughts

Tiedätkö, kuka on suunnitellut Helsingin Stockmannin tavarataloon nykyisin kuuluvan linnamaisen Argoksen talon Pohjois-Esplanadin ja Mannerheimintien kulmassa? Entä tiedätkö, millainen suunnitteluhistoria oli vuonna 1903 valmistuneen Imatran Valtionhotellin taustalla? Kesän kynnyksellä julkaistiin uusi arkkitehtuurikirja Arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan tuotannosta. Kysyin kirjan kirjoittajalta, taiteen tohtori, tietokirjailija Päivi Hovi-Wasastjernalta muutaman kysymyksen Arkkitehtina Suomessa: Arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna -kirjan taustoista ja toimiston jättämän kädenjäljen herättämistä ajatuksista.

Olet tehnyt useita kirjoja 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneista arkkitehdeista ja arkkitehtitoimistoista. Mikä saa sinut palaamaan juuri tähän Suomen arkkitehtuurin kehitysvaiheeseen?

— Päivi Hovi-Wasastjerna: On monia syitä miksi olen palannut 1900-luvun alun arkkitehtuuriin. Kun tutkii yhtä arkkitehtia, niin tutkimusmateriaali herättää uusia kysymyksiä, joihin on palattava myöhemmin. Suuri syy on ollut asuinympäristöni, sillä tutkijana kiinnostaa tietää enemmän. Luonnollisesti alueet ja tekijät, joita ei ole tutkittu merkityksellisyydestään huolimatta, ansaitsevat tulla päivänvaloon.

Koska olin vastuussa yhdestä arkkitehti Valter Thomén suunnitteleman talon kunnostamisesta eikä hänen tuotannostaan ollut juuri tutkimusta, se oli tehtävä itse. Kun sitten tuli esimerkiksi arkkitehdeilta ja muilta kyselyjä miten Thomé oli toiminut, niin päätin julkaista tutkimukseni. Näin on käynyt monien kirjojeni kohdalla, ts. henkilökohtaisesta kiinnostuksesta lähtenyt tutkimus on saanut laajempaa huomiota, joten tulokset on ollut syytä julkaista ja hyödyntämään niin ammattilaisia kuin muitakin.

Arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna oli 1890-luvulla maamme suurin arkkitehtitoimisto. Mitä suuruus tuohon aikaan tarkoitti?

— Jo aikanaan monissa yhteyksissä mainitaan Grahn, Hedman & Wasastjernan toimiston suuruus. Vilkas rekrytointi laajasti myös ulkomailta, kuten kirjasta selviää, ja lukuisat tilaukset erityisesti Helsingin keskusta-alueelta tekivät toimistosta merkittävän.

Kirjasi kysyy retorisesti, olivatko Grahn, Hedman & Wasastjernan ruotsalaiset osakkaat ja työntekijät oikeastaan suomalaisia arkkitehteja vai pikemminkin Suomessa työskenteleviä arkkitehteja? Viittaat keväällä 1907 Arkkitehtiklubissa käytyyn kiivaaseen debattiin arkkitehtikunnan toimintaperiaatteista. Millaisena kaiken kaikkiaan näet suomalaisten ja ulkomaisten arkkitehtien välisen suhteen tuohon aikaan?

— Kontaktit kotimaisten ja ulkomaisten arkkitehtien välillä olivat vilkkaat. Grahn, Hedman & Wasastjernan toimisto oli suoraan yhteydessä ruotsalaisiin arkkitehteihin, mutta myös muualle kuten Saksaan oli yhteyksiä. Yhteistyö oli hyvin konkreettista. Tämän toimiston yksi valtti olivat ruotsalaiset arkkitehdit vaikutteineen, joka näkyy toimiston suunnittelutöissä.

Keskustelua käytiin arkkitehdin asemasta vilkkaasti Arkkitehtiklubin puitteissa. Näen tässä lähinnä kysymyksen kilpailusta, joka näkyy ajan toisessa kiistassa eli saavatko rakennusmestarit osallistua arkkitehtikilpailuihin. Laajemmin nuori ammattikunta haki sääntöjä ja siten myös omaa identiteettiään.

Monet Arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan rakennuksista edustavat tyyliltään siirtymäkautta uusrenessanssista jugendiin. Osallistuivatko Karl Gustaf Grahn, Ernst Hedman tai Knut Wasastjerna arkkitehtuurista käytyyn teoreettiseen keskusteluun? Oliko heillä minkäänlaista suhdetta esimerkiksi Sigurd Frosteruksen, Gustaf Stengellin tai Bertel Jungin väkeviin aikalaiskannanottoihin koskien suomalaisen arkkitehtuurin suuntaa?

— Yksi toimiston leimallisia piirteitä oli juuri joustava siirtyminen tyylisuunnasta toiseen ja niiden yhdisteleminen. Koska arkkitehtikunta vielä 1900-luvun alussa oli suhteellisen pieni, on luonnollista, että kaikki tunsivat toisensa ja olivat ainakin jossain määrin yhteyksissä kuten juryissä ja muissa arvioinneissa esimerkiksi Bertel Jungin kanssa. Mainitsemasi arkkitehdit Strengell ja Frosterus eivät kuitenkaan esiinny juuri näissä lähteissä.

Lopuksi yleinen kysymys koskien arkkitehtuurin historian ja julkaisutoiminnan merkitystä: Miksi arkkitehtuurin historiaa kannattaa tutkia ja miksi menneitten aikojen arkkitehdeista kertovien kirjojen julkaiseminen on sinusta tärkeää?

— Tämä kysymys on tärkeä, sillä minusta jokaisen alalla toimivan tulee tuntea oman alansa historiaa. On olennaista tietää arkkitehtuurin merkitys eri aikoina ja sen laajuus, ei vain suppea kuva. Erityisen tärkeää se on restaurointikohteiden ymmärtämisessä ja kaupunkikuvan kehityksessä. Kuten ensimmäisen kysymyksen kohdalla mainitsen, kun tutkimuksella on laajempaa kiinnostusta, tulee tutkimustulokset julkaista. Uskon, että arkkitehtuurin julkaisutoiminta lisää myös ns. suuren yleisön ymmärrystä, kiinnostusta ja arvostusta arkkitehtuuria kohtaan.

Toivon, että arkkitehtuurista kirjoitettaisiin paljon enemmän suurelle yleisölle ja siksi kirjani ovat pyrkineet omalta osaltaan lisäämään kiinnostusta siihen, miten niin kaupunkikuva kuin yksittäiset rakennukset ovat muokanneet ympäristöämme.

Arkkitehtina Suomessa -kirja löytyy tietenkin verkkokaupastamme ja paikan päältä Munkkiniemen myymälästämme. Tule tutkimaan tätä mielenkiintoista uutukaista!